Illalla nähdään.
22.4.2009
3.4.2009
30.3.2009
On being proud
Taas näitä elokuvia, joiden jälkeen jää vaan tuijottamaan ikkunasta ulos. Pysähtyneenä.
26.3.2009
Usvaisia veikkauksia
Uusia visanpitäjiä! Mä ainakin samaistuin pieniin probleemoohin joita ekakertalaisilla on. Niinku että musiikki ei lähde soimaan ja ei ihan tajua missä järjestyksessä asiat pitää tehdä. On rankkaa olla vaativien kilpailijoiden armoilla siellä kopissa. Freesin visan pojat piti, omannäkösensä, ei samaa peruskauraa ainakaan!
Anyway, the visa.
Hyperventiaatiotani tasaillen, kaljaa autuaasti nauttien, pää kallellaan kuuntelin ekan kierroksen ekaa biisiä. Itsetutkiskelun paikka, taas. Miks mä ikinä annoin Moses Hazyn ja Kotoisien Sävyjen levy-yhtiön tyypin tarjota juomia uudenvuoden aatonaattona jakertoa kahdesta kissastaan. Miksi mä eilen katselin Niinan kanssa kirjastossa Moses Hazyn levyä ja miksi me ikinä käytiin niiden keikalla jos niitä ei tunnista. Tungetaan paperiin jonkun Cats on firen jonka muistaa olleen jossain lehdessä mainittu Suomen nousukkaana. Kaikille elämä ei opeta niinku Slumdog Millionairessa. No, onneksi Laura on tiedostava nuori joka osaa hommansa. 8 milen mäkin ehkä oisin tajunnut, koska fanitin Eminemiä 8. luokalla (osaan vieläkin ulkoa The Way I Am:in!). Nopsajalka, kas kummaa, ei ollut haettu rumpali, eikä paikkojakaan veikattu oikein. Onneksi meillä on muuten korvakuulonero-Niina, joka bongaa biisin ku biisin nimen vaan kuuntelemalla. Beautiful girl indeed!
Puuhis oli hyvä! Ja siinähän myö pärjättiinkin hyvin! Tosin toi ZoSo-logo oli hauska...
Hämid: "Se on joku sellanen tosi iso ja tunnttu raskaamman rockin bändi, mä oon tosi paljon nähny tollasia t-paidoissa, punasta ja mustalla" No laitetaan paperiin Smashing Pumpkins.
Toinen kierros. PepeDeluxe joo, toista kertaa tällä kaudella mainokseksi veikattiin Upcideria. Mutta mistäs mä mainoksia tietäisin kun ei oo telkkaa ollu kolmeen vuoteen. Amerikkalainen rap ei taida olla hallussa, vaikka pisteitä tuovia DJ:tä sinne saatiin rustattua. Ja ei se haittaa jos Meno-Anua ei aina muista. Mutta kyllä Laura Ruudolfin muistaa, saihan se tänään vihdoin Born in America -levynkin. Oltiin aika varmoja että saatais lähteä kotiin nukkumaan, mutta no shit, susirajalta finaaliin! Multa meni ohi miten kreivittäret sai ittensä noustettua mukaan, mutta hienoa että saivat.
Finaali. Kuopiolaisia haettiin Brasiliasta asti. No ei siinä nyt mikään oikein voinu mennä. Ja hienosti tiimimme kaksi päätä löysivät Pekka Pohjolan keskustelemalla ja arvuttelemalla ja päättelemällä että Verneri-poika sillä soittaa. Tosin Oskari ei ollut veljen nimi. Minä en tiedä rapista paljon. Tiedän, että siinä on olemassa tyyli gangsta-rap. Ja että Ice Cubelta tuli viime syksynä uusi levy. Ei auttanut kun beatboksauksesta on kyse, eikä rapmongerruksesta saa nerokaan selvää että kappaleen nimestä voisi pisteitä hakea. Tommi Liimatta onneksi löytyi, vaikka Ahkerat simpanssit olivatkin jossakin muualla ahkeroimassa. 3½ pisteellä pääsi yllättävän korkealle, oisko ollut neljäs sija. Mutta paljon onnea kauden tulokkaalle Knückle Bästärdisille 2. sijasta! Ja vikan läpsykaljankin veitte. Onnea! Ja tietty onnea myös Toistaiseksi pojille ja meiltä varastetulle Juulialle voitosta!
Anyway, the visa.
Hyperventiaatiotani tasaillen, kaljaa autuaasti nauttien, pää kallellaan kuuntelin ekan kierroksen ekaa biisiä. Itsetutkiskelun paikka, taas. Miks mä ikinä annoin Moses Hazyn ja Kotoisien Sävyjen levy-yhtiön tyypin tarjota juomia uudenvuoden aatonaattona jakertoa kahdesta kissastaan. Miksi mä eilen katselin Niinan kanssa kirjastossa Moses Hazyn levyä ja miksi me ikinä käytiin niiden keikalla jos niitä ei tunnista. Tungetaan paperiin jonkun Cats on firen jonka muistaa olleen jossain lehdessä mainittu Suomen nousukkaana. Kaikille elämä ei opeta niinku Slumdog Millionairessa. No, onneksi Laura on tiedostava nuori joka osaa hommansa. 8 milen mäkin ehkä oisin tajunnut, koska fanitin Eminemiä 8. luokalla (osaan vieläkin ulkoa The Way I Am:in!). Nopsajalka, kas kummaa, ei ollut haettu rumpali, eikä paikkojakaan veikattu oikein. Onneksi meillä on muuten korvakuulonero-Niina, joka bongaa biisin ku biisin nimen vaan kuuntelemalla. Beautiful girl indeed!
Puuhis oli hyvä! Ja siinähän myö pärjättiinkin hyvin! Tosin toi ZoSo-logo oli hauska...
Hämid: "Se on joku sellanen tosi iso ja tunnttu raskaamman rockin bändi, mä oon tosi paljon nähny tollasia t-paidoissa, punasta ja mustalla" No laitetaan paperiin Smashing Pumpkins.
Toinen kierros. PepeDeluxe joo, toista kertaa tällä kaudella mainokseksi veikattiin Upcideria. Mutta mistäs mä mainoksia tietäisin kun ei oo telkkaa ollu kolmeen vuoteen. Amerikkalainen rap ei taida olla hallussa, vaikka pisteitä tuovia DJ:tä sinne saatiin rustattua. Ja ei se haittaa jos Meno-Anua ei aina muista. Mutta kyllä Laura Ruudolfin muistaa, saihan se tänään vihdoin Born in America -levynkin. Oltiin aika varmoja että saatais lähteä kotiin nukkumaan, mutta no shit, susirajalta finaaliin! Multa meni ohi miten kreivittäret sai ittensä noustettua mukaan, mutta hienoa että saivat.
Finaali. Kuopiolaisia haettiin Brasiliasta asti. No ei siinä nyt mikään oikein voinu mennä. Ja hienosti tiimimme kaksi päätä löysivät Pekka Pohjolan keskustelemalla ja arvuttelemalla ja päättelemällä että Verneri-poika sillä soittaa. Tosin Oskari ei ollut veljen nimi. Minä en tiedä rapista paljon. Tiedän, että siinä on olemassa tyyli gangsta-rap. Ja että Ice Cubelta tuli viime syksynä uusi levy. Ei auttanut kun beatboksauksesta on kyse, eikä rapmongerruksesta saa nerokaan selvää että kappaleen nimestä voisi pisteitä hakea. Tommi Liimatta onneksi löytyi, vaikka Ahkerat simpanssit olivatkin jossakin muualla ahkeroimassa. 3½ pisteellä pääsi yllättävän korkealle, oisko ollut neljäs sija. Mutta paljon onnea kauden tulokkaalle Knückle Bästärdisille 2. sijasta! Ja vikan läpsykaljankin veitte. Onnea! Ja tietty onnea myös Toistaiseksi pojille ja meiltä varastetulle Juulialle voitosta!
25.3.2009
23.3.2009
#2
Liene kauden loppupuoliskolle siirtyminen kiristää kilpailevien joukkueiden hermoja ja saa aikaan epäilyksiä vilpillisyydestä, kun niin napakasti kysellään onko liikaa jäseniä! Oh no, no, no - vaikka kova tunku voitokkaan joukkueemme riveihin on tietty, everybody wants to be the winning team, joten joudumme joka kerta rankalla kädellä veistää illan viiden hengen kokoonpanon sopivaksi. Nytkin avohyllyläisiä oli liikkeellä yhteensä 12, emmekä halua käännyttää ylimääräisiä tovereita pois kun pöydässä tilaa on.
Alkoi heti jännittää kun Kauppayhtiölle saapuessani näin Mackanin visatuomarin kopissa - iiks, nyt tulee se pelätty ja odotettu mustan musiikin intensiivisessio. Avohyllyn ja Lepard 42:n rivit kuntoon mars ja Tinaa soimaan ja Tuuli kirjoittelemaan vahvojen naisten tietämystä! Christina ei ollut oikea nimi, mutta kakkoskappaleen kohdalla joukkueen vieraileva tähti #1 nappasi kynän ja lasketteli menemään Wailersit ja Marleyt. Sivoska sitten hehkui onnesta kun tiesi Jonnan nimen, ja vieraileva tähti #2 kertoi fiilistelleensä Sitting on the dock of the bay:tä oikeesti joskus laiturilla. Kesäisissä muisteloissa meni vuosi väärin, mutta so what. #1 tiesi kaiveli ja kaiveli muististaan Robert Johnsonin, mutta itse ainakin olin ihan hämilläni rakennus-kysymyksestä, ja näytin varmaan vaan ihmettelevältä ja pyysin jotakuta mainitsemaan jonkun mageen konserttipaikan. Albert Hall? Hahaha, kalpenee Taj Mahalin vierellä. Viimeisenä tuulahteli entisen Texasilaisen luritukset, mutta eipä myö muuta tiietty. 9 pistettä yllätti!
Oh no, aukkoja esittäjille ja lauluille. Niin Mikkoa. Nyt pitää mitata viivottimella rivien pituuksia, koska ne paljastaa aina onko artistin/biisin nimi pitkä vai lyhyt. Ja mitä ihmettä, miksi se muka olisi Supremes? Miksi mä kuuntelin viime syksynä Temptationsia? En ainakaan tätä varten näköjään. Ekasta tuli piste vaan Motor Town, Detroitista, mutta Shaftilla on hyvä kompensoida! Vieraileva tähti nimittäin vaan riisti kynän ja alkoi kirjoittaa tietojaan. Aloin olla vakuttunut tuon jätkän neroudesta, se vaan oikeesti tiesi. Barry White vs. Isaac Hayes kädenvääntöä käytiin, mutta onneksi oikea voitti. Katsoin South Parkia yläasteella vaikka vanhemmat paheksuivatkin, mutta Chefin kyllä muistaa. #1 vaan muisti nopeemmin. Onko kukaan muu muuten huomannu että Rollossa on ilmaantunu Will Smith katutaidetta. Rääväsuisen prinssin kuontalo koristaa muutamaa seinää sun muuta sellaista. Kolmosesta vain biisin nimi jäi puuttumaan. Nelonen, TLC, tätä biisiä minäkin nauhoittelin c-kasetille radiosta. Alusta tietty jäin aina vähän pois, kun ei ehtinyt salamana painamaan reciä. Lefteye ainoastaan tiedettiin, mutta Tootsie ja Cherry ei ole mielestäni pöllömpiä veikkauksia. Auto-onnettomuudessahan netio meni. LL. J. Cool oli #1:n heiniä, ja jälleen pisteitä ropisee joka kohdasta paitsi biisin nimestä. Eipä ollut Something Sexy se. Karsinnoista yhteensä 25+ pistettä, waude! In to the finals, please!
Jes, nyt mä sain nopeimmin kynän ja sain rustailla Sound of Music tietoni paperiin. Eka musikaali jota olen aloitteellisesti pyytänyt päästä katsomaan. Kirjoitin tosin jossain hiprakoissa Jane Andrews, mutta kiltti tuomari armahti etunimen kanssa. Version pianistia ei tiedetty, Ray heitettiin huvikseen. Saimme kuulla kakkosen kohdalla pitkän hehkutuksen Lauryn Hillistä, ja osallistuin siihen kertomalla, että pidin Fugeesien julistetta ala-asteella seinällä, vaikken heitä kuunnellutkaan. Eipä tosin tiietty Laurynia itteään tuottajaksi jne, mutta muuten kaikki oikein! Ja kolmonen. Aina pitää kuunnella Tuulia, koska Tuuli vaan tietää, sillä on paras intuitio. The Doors? As if, Tuuli yritti vakuttaa että toi kitaravetoisuus ois kyl Hendrixsiä mutta ei. Morrsion sieltä saatiin oikein. 4. kappale näyttää menneen ihan penkin alle, en ole edes oikeita vastauksia kirjoittanut paperiin. Jokaisen meidän vastauksemme jäljessä komeilee kaunis väärin merkki, välillä isompi, välillä pienempi. Roots, jes! Philadelphia tietty, mutta ei pidä uskoa että jos omistaa 5 Rootsin levyä, omistaa kaikkia niiden tekemät. Itse en tosin omista yhtään.
Oi oi jännitti hakea finaali lappu takasin. 8,5 pistettä vaikutti lupaavalta, mutta olo oli uskomaton, kun kaikki muut joukkueet vaan jäi taakse. Kakkosia! Oh my holy cow! Iso kiitos menestyksestämme kuuluu vierailevalle tietäjällemme. Oli kunnia hävitä ja antaa ykkössija muikean mahtavalle Elizabeth Bathorylle, ja oli kiva kuulla, että voitto tuli heille kun original viiden kisumirrin poppoo oli heillä kasassa! Paljon paljon onnea viikkovoitosta! Ja kiitos Mackanille ja Mikolle kiperästä mutta kuitenkin mukavan letkeästä visasta!
Alkoi heti jännittää kun Kauppayhtiölle saapuessani näin Mackanin visatuomarin kopissa - iiks, nyt tulee se pelätty ja odotettu mustan musiikin intensiivisessio. Avohyllyn ja Lepard 42:n rivit kuntoon mars ja Tinaa soimaan ja Tuuli kirjoittelemaan vahvojen naisten tietämystä! Christina ei ollut oikea nimi, mutta kakkoskappaleen kohdalla joukkueen vieraileva tähti #1 nappasi kynän ja lasketteli menemään Wailersit ja Marleyt. Sivoska sitten hehkui onnesta kun tiesi Jonnan nimen, ja vieraileva tähti #2 kertoi fiilistelleensä Sitting on the dock of the bay:tä oikeesti joskus laiturilla. Kesäisissä muisteloissa meni vuosi väärin, mutta so what. #1 tiesi kaiveli ja kaiveli muististaan Robert Johnsonin, mutta itse ainakin olin ihan hämilläni rakennus-kysymyksestä, ja näytin varmaan vaan ihmettelevältä ja pyysin jotakuta mainitsemaan jonkun mageen konserttipaikan. Albert Hall? Hahaha, kalpenee Taj Mahalin vierellä. Viimeisenä tuulahteli entisen Texasilaisen luritukset, mutta eipä myö muuta tiietty. 9 pistettä yllätti!
Oh no, aukkoja esittäjille ja lauluille. Niin Mikkoa. Nyt pitää mitata viivottimella rivien pituuksia, koska ne paljastaa aina onko artistin/biisin nimi pitkä vai lyhyt. Ja mitä ihmettä, miksi se muka olisi Supremes? Miksi mä kuuntelin viime syksynä Temptationsia? En ainakaan tätä varten näköjään. Ekasta tuli piste vaan Motor Town, Detroitista, mutta Shaftilla on hyvä kompensoida! Vieraileva tähti nimittäin vaan riisti kynän ja alkoi kirjoittaa tietojaan. Aloin olla vakuttunut tuon jätkän neroudesta, se vaan oikeesti tiesi. Barry White vs. Isaac Hayes kädenvääntöä käytiin, mutta onneksi oikea voitti. Katsoin South Parkia yläasteella vaikka vanhemmat paheksuivatkin, mutta Chefin kyllä muistaa. #1 vaan muisti nopeemmin. Onko kukaan muu muuten huomannu että Rollossa on ilmaantunu Will Smith katutaidetta. Rääväsuisen prinssin kuontalo koristaa muutamaa seinää sun muuta sellaista. Kolmosesta vain biisin nimi jäi puuttumaan. Nelonen, TLC, tätä biisiä minäkin nauhoittelin c-kasetille radiosta. Alusta tietty jäin aina vähän pois, kun ei ehtinyt salamana painamaan reciä. Lefteye ainoastaan tiedettiin, mutta Tootsie ja Cherry ei ole mielestäni pöllömpiä veikkauksia. Auto-onnettomuudessahan netio meni. LL. J. Cool oli #1:n heiniä, ja jälleen pisteitä ropisee joka kohdasta paitsi biisin nimestä. Eipä ollut Something Sexy se. Karsinnoista yhteensä 25+ pistettä, waude! In to the finals, please!
Jes, nyt mä sain nopeimmin kynän ja sain rustailla Sound of Music tietoni paperiin. Eka musikaali jota olen aloitteellisesti pyytänyt päästä katsomaan. Kirjoitin tosin jossain hiprakoissa Jane Andrews, mutta kiltti tuomari armahti etunimen kanssa. Version pianistia ei tiedetty, Ray heitettiin huvikseen. Saimme kuulla kakkosen kohdalla pitkän hehkutuksen Lauryn Hillistä, ja osallistuin siihen kertomalla, että pidin Fugeesien julistetta ala-asteella seinällä, vaikken heitä kuunnellutkaan. Eipä tosin tiietty Laurynia itteään tuottajaksi jne, mutta muuten kaikki oikein! Ja kolmonen. Aina pitää kuunnella Tuulia, koska Tuuli vaan tietää, sillä on paras intuitio. The Doors? As if, Tuuli yritti vakuttaa että toi kitaravetoisuus ois kyl Hendrixsiä mutta ei. Morrsion sieltä saatiin oikein. 4. kappale näyttää menneen ihan penkin alle, en ole edes oikeita vastauksia kirjoittanut paperiin. Jokaisen meidän vastauksemme jäljessä komeilee kaunis väärin merkki, välillä isompi, välillä pienempi. Roots, jes! Philadelphia tietty, mutta ei pidä uskoa että jos omistaa 5 Rootsin levyä, omistaa kaikkia niiden tekemät. Itse en tosin omista yhtään.
Oi oi jännitti hakea finaali lappu takasin. 8,5 pistettä vaikutti lupaavalta, mutta olo oli uskomaton, kun kaikki muut joukkueet vaan jäi taakse. Kakkosia! Oh my holy cow! Iso kiitos menestyksestämme kuuluu vierailevalle tietäjällemme. Oli kunnia hävitä ja antaa ykkössija muikean mahtavalle Elizabeth Bathorylle, ja oli kiva kuulla, että voitto tuli heille kun original viiden kisumirrin poppoo oli heillä kasassa! Paljon paljon onnea viikkovoitosta! Ja kiitos Mackanille ja Mikolle kiperästä mutta kuitenkin mukavan letkeästä visasta!
17.3.2009
kyssäri?
niin muuten britneytä ei oo soitettu musavisassa vielä, tai ainakaan mä en oo kuullut. miksi? entiiä. womanizer tekis musta terää.
12.3.2009
Keltaisen pöydän katveessa
Uusi taktiikka: vallataan hyvissä ajoin kilpailevan joukkueen pirteänkeltainen vakiopöytä. Tältä on hyvä iskeä, asianmukaiseen tunnelmaan virittäytyneenä.
Eka kierros. Ramones on Tuulin peruskauraa, ei löytynyt mitään vastausta in a little whileen, mutta Stan Lee löytyi. Eikä Spiderman 3 ollut leffa, mutta hyvällä mielellä eteenpäin! Itse pidin Emma Salokoskea selviönä, mutta joukkueemme ei tiennyt muita levyhä kuin Kaksi mannerta, mutta tiesimme ettei soitettu biisi sillä ole. Huokaus, minkäs siinä sitten mahtaa. Lauri Porra nyt hei tietty tietoa, mutta Rasmus jäi tietämättä. Kuunvalo loisti Dallasissa kepeästi paperille. ASAn kohdalla paperille tuli suorastaan ryntäys, kun kaikki olisivat halunneet kirjottaa sinne tietonsa. Hieno oli keikka tivolissa, maustattuna nimittäin exclusively Avain-ajan biiseillä. Ja huipputietäjämme Tuuli tietty keksi Costellon ja yhteistoiminnallisesti löydettiin myös Burt ja Austin Powers. Putka-tehtävä oli nerokas ja kirvoitti syvällistä keskustelua Jack ja Meg Whiten kasvonpiirteiden eroista. Onneksi vetäydyin Meg-mielipiteeni kanssa, ja saimme 3 naamaa 5:stä oikein! Mahtavat 13+ pistettä koossa.
Tokan kierros ja keltaisen pöydän magia jatkuu! Vaikka Buddy Holyn oikea nimi oli hukassa, oltiin hommassa tietty sydämen asialla, niinkuin joukkueemme joka keskiviikko. Koska olen edelleen joukon juniori ja kuuntelen outoa musiikkia, tiesin Francoisen laihan vartalon. Jäsenistä kaksi oikein, mutta sisäisen kamppailun päätteeksi laitoin levyntuottomaaksi Englannin enkä Saksaa, vaikka muistelin bändin blogissa tapahtuneen kirjoittelua Berliinistä käsin. Tyhmä ku tyhmä. Ja The Do löytiyi juu, hyvä ettei menty Islajaan. Suomeksihan siinä luriteltiin, tosin muuta ei tiedetty. Ja ah, ala-astedisconostalgiaa, joka melkeen liikutti kyyneliin kun muistelin tanssiani erään Mikan kanssa. Tosin tunteiden vallassa ei muuta tiedetty kun alkuperäisen levytyksen vuosi ja Berliinin muuri. Brakeout! huusi taas supertuuli ja vaikka miten musavideota kuvailtiin ja mietittiin nörttileffoja, e löydetty muuta tietoa kun ekan levyn nimi. No ei se mitään, 10½ pistettä tästä kierroksesta ja kärkisijalta finaaliin!
Noitalinna huraa soi meidänkin visan läpsyssä, ja tietäjä-Ralle pääsi näyttämään kyntensä. Poria veikattiin, ei ollut. Karinin tekemiset on usein esillä musavisassa, mikä on nastaa koska hänen mahtavaa musiikkiaan kannattaa aina tributoida. Tosin uusinta taiteilijanimeä ei voinut tietty tietää. Ja nyt olis se Håkan pitäny paperiin saada, keksin nimittäin kaksi ruottalaista sooloilijaa, eikä se nyt Tomas Ledin voi olla. Jotain kuitenkin tuli nimi Marit Bergman ja ajateltiin että chiksit ennemmin puhaltais yhteen hiileen vaan ei. Rotestilaulu ja Simo Salminen juu, mutta metallin alagenret menee aina penkin alle. Bollywood on aina nastaa, paitsi kun ei keksi tarvittaessa muuta kuin genren nimen. Bullet for my Valentinea en tunnistanut, vaikka biisi kuullosti tutulta. Jos olisin tiennyt biisin bulleteiksi, olisin tiennyt Lost in Translationin. Mutta biisintunnisttuksesta kun aina lähdetään, ei auta jos ei tunnista. Finaalista jaettu 3. sija 7 pisteellä. Vähän harmittaa se Håkan kun sitten oltais voitu päästä 8 pisteellä kaksin tai siis silloin kolmintaisteluun.
Ens viikolla taas uus taktiikka sitte!
Eka kierros. Ramones on Tuulin peruskauraa, ei löytynyt mitään vastausta in a little whileen, mutta Stan Lee löytyi. Eikä Spiderman 3 ollut leffa, mutta hyvällä mielellä eteenpäin! Itse pidin Emma Salokoskea selviönä, mutta joukkueemme ei tiennyt muita levyhä kuin Kaksi mannerta, mutta tiesimme ettei soitettu biisi sillä ole. Huokaus, minkäs siinä sitten mahtaa. Lauri Porra nyt hei tietty tietoa, mutta Rasmus jäi tietämättä. Kuunvalo loisti Dallasissa kepeästi paperille. ASAn kohdalla paperille tuli suorastaan ryntäys, kun kaikki olisivat halunneet kirjottaa sinne tietonsa. Hieno oli keikka tivolissa, maustattuna nimittäin exclusively Avain-ajan biiseillä. Ja huipputietäjämme Tuuli tietty keksi Costellon ja yhteistoiminnallisesti löydettiin myös Burt ja Austin Powers. Putka-tehtävä oli nerokas ja kirvoitti syvällistä keskustelua Jack ja Meg Whiten kasvonpiirteiden eroista. Onneksi vetäydyin Meg-mielipiteeni kanssa, ja saimme 3 naamaa 5:stä oikein! Mahtavat 13+ pistettä koossa.
Tokan kierros ja keltaisen pöydän magia jatkuu! Vaikka Buddy Holyn oikea nimi oli hukassa, oltiin hommassa tietty sydämen asialla, niinkuin joukkueemme joka keskiviikko. Koska olen edelleen joukon juniori ja kuuntelen outoa musiikkia, tiesin Francoisen laihan vartalon. Jäsenistä kaksi oikein, mutta sisäisen kamppailun päätteeksi laitoin levyntuottomaaksi Englannin enkä Saksaa, vaikka muistelin bändin blogissa tapahtuneen kirjoittelua Berliinistä käsin. Tyhmä ku tyhmä. Ja The Do löytiyi juu, hyvä ettei menty Islajaan. Suomeksihan siinä luriteltiin, tosin muuta ei tiedetty. Ja ah, ala-astedisconostalgiaa, joka melkeen liikutti kyyneliin kun muistelin tanssiani erään Mikan kanssa. Tosin tunteiden vallassa ei muuta tiedetty kun alkuperäisen levytyksen vuosi ja Berliinin muuri. Brakeout! huusi taas supertuuli ja vaikka miten musavideota kuvailtiin ja mietittiin nörttileffoja, e löydetty muuta tietoa kun ekan levyn nimi. No ei se mitään, 10½ pistettä tästä kierroksesta ja kärkisijalta finaaliin!
Noitalinna huraa soi meidänkin visan läpsyssä, ja tietäjä-Ralle pääsi näyttämään kyntensä. Poria veikattiin, ei ollut. Karinin tekemiset on usein esillä musavisassa, mikä on nastaa koska hänen mahtavaa musiikkiaan kannattaa aina tributoida. Tosin uusinta taiteilijanimeä ei voinut tietty tietää. Ja nyt olis se Håkan pitäny paperiin saada, keksin nimittäin kaksi ruottalaista sooloilijaa, eikä se nyt Tomas Ledin voi olla. Jotain kuitenkin tuli nimi Marit Bergman ja ajateltiin että chiksit ennemmin puhaltais yhteen hiileen vaan ei. Rotestilaulu ja Simo Salminen juu, mutta metallin alagenret menee aina penkin alle. Bollywood on aina nastaa, paitsi kun ei keksi tarvittaessa muuta kuin genren nimen. Bullet for my Valentinea en tunnistanut, vaikka biisi kuullosti tutulta. Jos olisin tiennyt biisin bulleteiksi, olisin tiennyt Lost in Translationin. Mutta biisintunnisttuksesta kun aina lähdetään, ei auta jos ei tunnista. Finaalista jaettu 3. sija 7 pisteellä. Vähän harmittaa se Håkan kun sitten oltais voitu päästä 8 pisteellä kaksin tai siis silloin kolmintaisteluun.
Ens viikolla taas uus taktiikka sitte!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)